perjantai 18. huhtikuuta 2014

+ & -

Hups, vajaa 2 kk jäljellä?! Mihin tämä kaikki aika meni? Tunteet kotiinpaluusta menee aika vuoristorataa. Välillä olisin valmis raivoissani vaikka kävelemään kotiin ja sitten välillä miettii kauhuissaan että kuinka tämän kaiken voi yhtäkkiä vaan jättää? Koulussa motivaatio ja mielenkiintoisuus harvinaisen matalalla ja näillä vähän vähemmän kiinnostavilla tunneilla ajatukset pyörii lähinnä siinä että kuinka kauan pitää vielä täällä töröttää...? Silti tuntuu ihan oudolta jättää tämä kaksoiselämä taakse ja sehän on melkein kun kuolisi (anteeksi tämä traagisen syvällinen vertaus) MUTTA täällä viettää aikansa eri ihmisten kanssa, asuu eri perheessä, eri harrastukset,eri koulu, KAIKKI ja sitten yhtäkkiä peace out ja se kaikki on ohi?? Vaikka myöhemmin vierailisi se ei ole enää sama. Täytyy nyt myös jo vähän panikoida tästä että mun kouluosaaminen on monen aineen kohdalla noin 7-luokkalaisen tasoa ja vaikka tässä se kesä on välissä niin vähän se Suomen koulu jo kummittelee...

Mutta tässä inspiroiduin listaamaan mun TULEE IKÄVÄ ja EI TULE IKÄVÄ -listat!

TULEE IKÄVÄ

- RUOKA: Mun rakkaus Chipotle, TBar, Self-Serve Frozen Yogurt -paikat, kaikki ei-kaukoidästä-tuodun makuiset tuoreet hedelmät ja vihannekset vuoden ympäri... Tästä saisin pelkästään jo kolmiosaisen postauksen




- Koulu: Vaikka se aina välillä pitkästyttää niin yleisesti ei se niin hirveä paikka ole (kröhöm, varsinkin tälläisellä henkilöllä joka kuluttaa päivät Fashion Design (lue:auringonotto) ja Sculpture -kursseilla, sekä US Historyssa jossa Mrs. Bishop kertoo sen lastenkuritustavoista ja jossain siinä välissä näyttää pari dokumenttia...




- Mun CrossFit-sali: Huonommankin päivän pelastus kun pääsee kaikki agressiot purkamaan. Syynä luultavasti joku EI-TULE-IKÄVÄ -listalta
- Tän vuodet kaikki uudet kaverit ja tuttavat: Sanomattakin selvää? Tulee ikävä kaikkia kavereita kenen kanssa täällä viettää aikaa ja kuka tietää koska sitten seuraavan kerran edes nähdään? #sad













Isot ostoskeskukset: Visani kiittää kotiin päästessä että lopetan vihdoin sen pahoinpitelyn ja kuluttamisen
- CALIFORNIAN SÄÄ: Olen helteen ystävä myös Marras- ja Helmikuussa





- Olin sanomassa että täällä kavereilla on autot ja ne voi tuoda ja hakea, mutta hei, tätä nykyähän mun Suomen tytötkin siellä jo huristelee...? 
- Legginsit kelpaa housuista: se asu missä nukut, kelpaa myös kouluun. Legginsit housuina, uggit, huppari ja rasvaiset hiukset nutturalla on ihan ok. Jatkan perinnettä myös kotiin tullessa. Vastalauseita ei oteta vastaan.

EI TULE IKÄVÄ

- Yli-uskovaisuus:"Ai sä löysit mun puhelimen laturin!" "Ehei, en minä, Jumala löysi." ....huoh
Elämäni lämpimin MUTTA MYÖS KYLMIN VUOSI: Jep, yölämpötilat oli talven läpi vähintäänkin jäätävät, lämmitys isäntäperheen mielestä liian kallista, ikkunat tuorekelmun paksuisia. Tiivisteet, tuplaikkunat...what are those? Aamuisin sisällä 15 C. Takkatuli täältä tullaan!
Numero perustuu vahvasti läksyihin:
"Ai olit viikon Havaijilla? Tässäpä arvosanaksesi F. Yritä siinä sitten korottaa koko loppuvuoden ajan!
Vastenmielinen kohteliaisuus: *Hipaisee olkäpäätä vahingossa* "OMG I AM SO SORRY!!"
Isäntperh (huomaa tahallinen kääntäjänestäjä): No hmmm... ne ketkä on päässyt osaksi mun raivokkaisiin Skypesaarnoihin tietää että en aina ihan hiffaa niiden tapoja, MUTTA älkää siis ymmärtäkö että tämä ihan hirveä paikka olisi asua. Paljon on niiden kanssa ollut hyviäkin hetkiä ja muistoja, mutta sanotaanko vaikka että tämän jälkeen omaa perhettä arvostaa väh. 500% enemmän...
Smalltalk-kulttuuri: Sovitaan suunnitelmat, unodetaan suunnitelmat, sovitaan uudestaan, oho tuli este...
Teennäisyys: Jenkit on mitä on. Realitysarjoista saatu kuva on todella todenmukainen ja pätee ainakin puoleen väestöstä...
Tyhmät ihmiset:"If Nelson Mandela was the president of South Africa, then who was the president of North Africa...?" Tässä yksi monista genius-esimerkeistä. Ei aina aivot raksuta..
- kk/pv/vuosi, fahrenheit, inches, ounces....kaikki nämä tämän maan hämmentävät mittayksiköt sun muut, joista monet paikallisetkin on päivitellyt että ne eivät ole loogisia
- AAMUHERÄTYKSET: Kuudelta ylös ja kahdeksaksi kouluun. HYI. Suomelle propsit siitä ettei koskaan ennen yhdeksää tarvitse koulunpenkille ryömiä

Kyllähän näitä varmaan vielä paljon keksisi mutta tämä nyt riittänee tältä erää. Tänään alkoi pitkä viikonloppu ja kohtahan se onkin jo Toukokuu. 7 viikkoa jäljellä ja sen käsittäminen on vieläkin vähän hankalaa...

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

ALOHA NUI LOA FROM HAWAII

ELÄMÄNI. HIENOIN. MATKA. Lähdettiin maanantaina ja ajettiin Sacramentoon, mistä lennettiin Mauille. Mentiin siis 9 vaihto-oppilaan porukalla ja yksi Chicon CETUSA-koordinaattoreista lähti miehensä kanssa mukaan. Meidän paikallisella järjestöllä CETUSAlla oli valmismatkojakin tarjolla, mutta yksi meidän koordinaattoreista järjesti meidät halvemmalla paremmalle matkalle. Ehdottomasti parempi vaihtoehto, koska Maui ei ollut niin umpituristinen ja vapautta oli enemmän tehdä mitä tahtoo. Me vuokrattiin viideksi päiväksi talo ja autot. Aluksi mietin että kerkeääkö viidessä päivässä tehdä tarpeeksi kaikkea, mutta vastaus on: KYLLÄ KERKESI! Siihen aikaan saatiin mahdutettua paljon snorklausta eri koralliriutoilla, +10 eri rantaa, vesiputouksia, valaita, merikilpikonnien kanssa uimista, auringossa palamista... Kahtena ekana päivänä sää oli vähän pilvinen ja sateinen, mutta se ei haitannut ollenkaan. Lämpötilat oli silti about 25 astetta. Kolmantena päivänä oli sitten tämä päivä kun käräytin itseni meressä kelluessa. Hauska pikku fakta: Meressä kelluessa kuulee valaiden ulinaa, mikä kuullostää vähän niinkuin lehmiltä...

Viimeisenä aamuna herättiin neljältä katsomaan auringonnousua tulivuoren päältä


Näihin törmäili vähän siellä ja täällä






Mah Danes!

Meidän takapiha










Ans this is what I fed the whales with
Kun istuin veneen nokassa ja tämä pölähti sadan metrin päähän, sain tietää miltä tuntuu mieto sydänkohtaus...


Isi tässä mun uusi poikaystävä!!

Uitiin vesiputouksen alla

Viidakkoperhe (;

All photo credits to Mads: Thanks bro!

torstai 16. tammikuuta 2014

ROADTRIP pt. 2


Better late than never, eh? No mutta mutta, tässä toinen osa meidän joululoman roadtripin kuvista. Nyt alan hiljalleen sopeutua arkeen kahden viikon lomaltapalautumiskoomailun jälkeen. Alkaa taas hiljalleen sopeutua aamuherätyksiin ja arkirytmiin, vaikkei tässä kauaa taas arkea elellä kun reilun viikon päästä se ois jo nokka kohti Havaijia! (Jos tarpeeksi en ole muistanut hehkuttaa...) Muutama päivä sitten oli mun puoliväli-virstaanpylväs - 150 päivää takana, 150 päivää edessä! Tosin mulla on vahva tunne että tämä toinen puolisko tulee hurahtamaan ihan hirmu nopeaa vauhtia! Olen suunnitellut jo ohjelmaa viimeistä päivää myöten ja on kieltämättä kivoja juttuja tulossa! Lisää niistä sitten lähempänä vaikka en tässä pitkään varmaan hiljaa osaa pysyäVirnistävät kasvot

Kuulin että siellä kotona on kuulemma kovat pakkaset ja siitä inspiroiduin kääntämään veistä haavassa maintsemalla sellaisen mukavan faktan kuinka tänään lounaalla oli mukava istuskella ulkona T-paidassa kun aurinko lämmittää mukavasti selkää. Jotkut villit tulee kouluun jo shortseissa, mutta siihen en kuitenkaan taida ihan vielä alkaa, vaikka yli 20 astetta lämmintä onkin. Yleensä tähän vuodenaikaan täällä kuulemma sataa vettä ja on pilvistä, mutta viimeaikoina ei kyllä ole sadellut. Henk. koht. ei tästä valittamista.

Mutta siis, ROADTRIP OSA 2!!

SELFIE TIME!
 Ensimmäisenä päivänä määränpäässä eli Tucsonissa mentiin päiväreissulle Old Tucsoniin, joka on periaatteessa yksi iso lavaste, missä on kuvattu vino pino kaikkia vanhoja länkkäreitä.

Stunttishow Old Tucsonissa






Toisena päivänä käytiin tälläsessä luonnonpuistossa/eläitarhassa, missä oli erittäin klassiset Arizona-maisemat.



Kaavailin jo että alan kasvattamaan preeriakoiria Arizonassa



Seuraavan kerran päivitelläänkin sitten Havaijilta! Adios!